Kissanlelut - Tee ne itse!

Postaus pitkästä aikaa

2010-09-14T22:48:00.005+03:00

Tässä postauksessa on aluksi jo valmistettujen lelujen käyttökokemuksia. Videoita tai kuvia ei kuitenkaan tällä hetkellä ole saatavilla, sillä ne majailevat toisella tietokoneella. (Jotenkin aina unohdan kirjottaimismahdollisuuden silloin, kun kuviakin olisi saatavilla...).

Painikavereista majava päätyi asumaan kahden suloisen kissan luokse. Kissat eivät yleensä ole juurikaan välittäneet kissanmintusta, mutta lähes tuoreella oli hivenen eri vaikutukset kuin kaupan hyllystä ostetulla. Se siis aiheutti selkeää huumaantumista. Erityisesti lelusta nuoltiin kohtaa, jossa kissanmintun pala oli lähellä kangasta. Lelunkin kanssa painittiin, mutta paljon kissanminttu aiheutti myös kissakaverin kanssa painintaa. Kai se painikaveri voi sitäkin tarkoittaa?

Vinkki: kissanlelut kannattaa valmistaa kankaasta joka ei kerää karvoja tai on samaa väriä kissojen kanssa. Valkoinen lelu ei siis ole paras idea mustakarvaisten kissojen kaveriksi.

Aikaisemmin jo kirjoitin foliopallon mahtavuudesta kissanleluna. Eräs kissa keksi sitten itse, että lelu on vielä huomattavasti hauskempi, jos sen pudottaa vale-crocs-sandaaliin. Erityisen hauska lelu on, jos foliopallo on kenkäosassa ja tossua heiluttaa. Silloin foliopallero mukavasti pilkistelee tossun rei'istä ja sen kimppuun on mukava hyökätä. Onneksi kissoilla on mielikuvitusta, sillä eihän sitä ihminen millään aina keksi uusia leikitystapoja.

Ja vielä yksi linkki postauksen loppuun. Modernin kissan sivuilla on DIY eli englanninkielisiä vinkkejä itsetehdyille leluille ja tarvikkeille.

Pahvilaatikot.

2010-07-21T09:02:00.004+03:00

Ihan ensinnä on mainittava, että kuvat jäävät seuraavaan postaukseen, sillä niitä ei tällä koneella erityisemmin esiinny. Lienee myös tarpeen kysyä kuvissa esiintyvien sankarien omistajalta lupa kuvien julkaisuun. Vai pitäisiköhän vain pikselöidä otusten naama, niin kuin netissä yleensä on tapana?

Tunnetuin pahvilaatikkojen ystävä lienee Maru, joka harrastaa muodikasta boxslidingiä(eihän näille muodikkaille lajeille nykyään tarvitse keksiä suomennosta?). Maru pitaa laatikoista muutenkin. Kaikkiin Marun videoihin pääsee tutustumaan tätä kautta.

Eniten kokemusta pahvilaatikoiden ja kissojen suhteen minulla on kaverini kissoista. Kolmesta kissasta kolme rakastaa pahvilaatikoita. Yhden mielestä laatikoihin on mukava piiloutua. Yhden mielestä laatikot tarjoavat mukavan leikkipaikan. Yhden mielestä laatikkoja on mukava raadella. Joka tapauksessa, laatikot ovat oikein mukavia.

Pahvilaatikoiden hyvänä puolena on niiden suhteellinen halpuus, parhaimmillaan saa tavaran päälle ilmatteeksi. Vai pitäisikö sanoa, että tavaran saa pahvilaatikon lisäksi kaupanpäällisiksi. Pahvilaatikkoja on myös eri kokoisia, joten niitä voi käyttää eri tavoin (Maru näyttää mallia ylläolevissa linkeissä). Laatikoita saa myös yhdisteltyä mielenkiintoisiksi tunneleiksi. Laatikoita voi myös jäystää. Kukapa ei antaisi kissalleen mielummin purtavaksi pahvilaatikkoa kuin sähköjohtoja, rakkaita (ja kalliita) vaatteitaan tai uusia kenkiään. Pahvilaatikon järsimisestä päästään kuitenkin myös pahvilaatikoiden huonoon puoleen. Pahvilaatikot sotkevat, varsinkin jos kissa kuvittelee olevansa jyrsijä. Erityisen sotkuista tulee silloin, jos toinen leikkii jänistä ja toinen piehtaroi kuin hevonen. Ja ehkä pahvilaatikot eivät ole niin kovin kauniitakaan... (Tämä on kyllä ihmisten mielipide, kissat tuntuvat niistä pitävän.) Niin, ja melkein unohtui pahvilaatikoiden tärkeä käyttökohde. Pahvilaatikoissa on mukava nukkua, paljon mukavampi kuin kissanpedissä.

Ainiin, ja painikavereista yksi on testattu. Se kerää hyvin mukaansa kissankarvoja lattialta ja aiheuttaa toisinaan hetkittäisiä hepuleita, jos kissaa sillä hivenen aktivoi. Kokemukset ovat kuitenkin vain lyhyiltä seurantajaksoilta, joten pitempi aikaisesta käytöstä on hankala sanoa mitään. Yksi painikavereista tullee päätymään veljen ja veljen vaimon kissojen omistukseen, mikäli kissat lelun tahtovat ottaa vastaan. Nämä ovat pienestä asti olleet hivenen villimpiä tapauksia ja pitävät painista myös toistensa kanssa.

Helppoja ja yksinkertaisia

2010-07-11T14:24:00.000+03:00

Monet kissat katsovat karsaasti kaupasta ostettuja (taikka itse vaivalla väännettyjä) leluja ja leikkivät mielummin vanupuikoilla tai pussinsulkijoilla.

Kissanlelun ei tarvitse olla monimutkainen tai kallis. Foliosta on helppo kääräistä pallo, jonka perässä on mukava kirmata. Itse olen kaverin kissalle foliopalloa nakellut, ja se tykkäsi siitä enemmän kuin ostetuista palloista. Foliopallolla leikkivää kissaa on kuitenkin syytä seurata, sillä se voi kissan hampaissa ja kynsissä kokea kovia kohtaloita. Folio ei syötynä ole se paras mahdollinen ruoka katin vatsalle. Olen myös kokeillut foliopallon kiinnittämistä vanhaan kissanleluun, sellaiseen jossa on varsi ja lanka, mutta itse lelu on lähtenyt jo litomaan.

Toinen ystäväni kissa pitää erityisen paljon pussinsulkijoista. Myös pussinsulkija on mahdollista kiinnittää narun perään, jolloin sitä ei tarvitse aina itse käydä kaivamassa kaapin alta pois. Ystäväni kolmas kissa pitää erityisen paljon hiuspompuloista. Täysin sekaisin onnesta sen saa sitomalla pompulan narun perään ja juoksuttamalla ympäri kämppää. Jatkuvasti liikkuva ponnari on vielä jännempi kuin silloin tällöin paikasta toiseen heitetty ponksu.

Kissoja voi leikittää esimerkiksi pilleillä. Pilli rahisee mukavasti maata vasten ja varsinkin taitetut käyttäytyvät välillä varsin vinkeästi. Yleisesti ottaen kissat tuntuvat pitävän rapisevista tai rahisevista leluista ja nopea liikkeististä esineistä. Mutterit ja airsoft-aseen kuulat voivat myös olla kattien mielestä vastustamattomia.

Ei leluiksi tarkoitettujen lelujen kanssa on mielestäni oltava kuitenkin tarkempi kissan vahdinnassa leikin aikana. Tosin, joskus kun katsoo kaupassa ihan leluiksi tarkoitettuja leluja, eivät ne sen kestävämmiltä näytä kuin foliopallotkaan.

Kissanmintun kasvatus

2010-07-11T14:06:00.001+03:00

Kissanminttua saa toki ostettua myös valmiina, mutta melkoisen helppoa niitä on kasvattaa myös itse. Ja mukava. Lisäksi itsekasvatettua puskaa voi tarjota kissoille jopa tuoreena. Ulkokasvatus onnistunee myös, mutta itse valitsin sisätilat, koska en parveketta saati pihaa omista. Kissanmintun siemeniä ei ehkä myydä ihan joka kaupassa, mutta luulisi niitä puutarhaliikkeistä saavan. Itse kuitenkin tilasin siemeneni aikoinaan Exotic Gardenista. Siemenet multaan (itsellä käytössä mustanmullan, taimimullan ja lecasoran sekoitusta, mutta luulen että kasvaa ihan pelkässä mustassa mullassakin). Siemenet itävät nopeasti ja kasvien kasvukin on melko vikkelää. Vinkkinä voisin kuitenkin antaa:

"Ei näistä varmaan idä ku kymmenesosa" ei välttämättä pidä paikkaansa. Sitten tarvitaan harvennusta. Lopputuloksena kuitenkin tulee kaunis kasvi:

En tiedä miten kasvatus onnistuisi kissaperheessä, mutta ainakaan ei voi sanoa, että kasvi menisi hukkaan, jos kissa sen suuhunsa pistelisi, kattiahan varten kissanminttua kasvatetaan. Sitä voi kyllä käyttää teessäkin, tulee kuulemma hyvää, mutta itse en ole vielä kokeillut.

Painikaveri

2010-07-11T13:41:00.000+03:00

Ensimmäisenä ajattelin esitellä idean kissanmintullisista painikaverista. Tämän idea on viety ihan kaupallisesta maailmasta, eli esikuvana toimii Kong Kickeroo. Viime viikolla kävin ostamassa kangasta ja vanua, ja eilen hurauttelin ompelukoneella kaksi perus patukkaa ja yhden majavan. Välineinä oli käytössä siis ompelukone, vanua, kangasta, lankaa, neula, kissanminttua ja vanha mokkanahkainen vyö. Lelun saisi myös valmistettua ilman ompelukonetta, jos vain jaksaa käsin ommella.

Majavan häntänä toimii vanhasta mokkanahkatakin vyöstä leikelty palanen. Muilla pötyköillä häntä on tavallista kangasta, mutta sen sisällä on vanun sijaan leivinpaperia. Leivinpaperin avulla saa helposti tehtyä rapisevan lelun.

Kaavoja en viitsi painikaverista liittää, sillä ne ovat sen verran yksinkertaiset. Kankaasta leikataan kaksi halutun lopputuloksen kokoista kappaletta saumavaroineen (itse käytin noin 1 cm saumavaraa itse patukassa ja hännässä hieman kapeampaa). En päätellyt kankaan reunoja, sillä se tuntui olevan varsin hyvin kasassa pysyvää ja kaikki kankaan reunat jäivät lelun sisälle. Ompelin ensin hännän päälipuolet ulospäin, sitten käänsin sen ja ujutin sisälle kaksi hännänkokoista suikaletta leivinpaperia. Laitoin vartalokappaleet myös päälipuolet vastakkain, hännän niiden väliin (se siis jää piiloon kankaiden väliin, jolloin käännettäessä se jää ulkopuolelle), ja ompelin kiinni. Kääntöaukon jätin painikaverin yläreunaan. Käänsin lelun ja täytin sen vanulla. Jokaiseen kaveriin päätyi sisälle myös kissanminttua. Yläreunan ompelin kiinni käsin.

Jos lelulle haluaa tehdä käsiä, jalkoja tai korvia, ne voi tehdä samalla tavalla kuin hännän. Hampaat tein majavalle ompelemalla ensin kankaat yhteen hampaan kokoisiksi, sitten käänsin kappaleen oikein päin, omplein hampaan välin langalla ja ompelin ne kiinni kankaaseen ennen vartalopalojen ompelua yhteen. Hännäksi olen ajatellut kokeilla myös karvaista kangasta (kuten esikuvassa on) tai köyttä (Porok-kissanäyttelyssä näin köydellisiä vastaavia kissanleluja). Olen myös miettinyt, että lelun sisään voisi pienessä rasiassa (vaikka yllätysmunan muovipurkissa) laittaa esimerkiksi kiviä koliseemaan.

Itsetehtynä lelu tulee helposti halvemmaksi kuin ostettuna, varsinkin jos omistaa valmiiksi kankaan kappaleita. Monesta kangaskaupasta saa myös ostettua halvalla jämäkankaita. Itsetehtyyn leluun voi myös valita juuri sellaisen kuosin kuin haluaa. Myös kissanmieltymystä voi ajatella paremmin, kuin valmislelun ostaessa. Jos kissa tykkää rapisevasta, voi tehdä rapisevan hännän, jos kissa tykkää karvaisesta, voi tehdä karvaisen hännän (tai vaikkapa koko painikaverista karvaisen!). Myös koon voi suhteuttaa juuri oman kissansa kokoon.

Palautetta (kissoilta) voin kirjottaa sitten, kun lelut kissojen kynsiin asti kerkeävät.

Hei!

2010-07-11T13:37:00.000+03:00

Olen toistaiseksi kissaton kissafani, mutta onnekseni lähipiirissäni pyörii katteja, sillä muutoin kissanleluideat ja toteutetut kissanlelut jäisivät nurkkiin pyörimään.

Ideana tässä blogissa on jakaa vinkkejä kissanleluista ja toivottavasti tulevaisuudessa myös saada uusia vinkkejä lukijoilta. Hienointa olisi jos saisi kasattua tästä itsetehtyjen kissanlelujen ideapankin.

Ajattelin postailla tänne omia ideoitani ja muualta lainattuja ideoita (joistain vanhemmista en kyllä enää muista mistä ne olen lainattu).

Nyt toivon, että tämä tästä lähtee kehittymään. Palautetta otan mielelläni vastaan!